maanantai, 14. kesäkuu 2010

Katsoako FIBCOa vai YLEä?

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Suomessa%20kotimaisilla%20kielillä%20kiitos/1135257358757/?cmp=tm_etu_paakirjoitus

"Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on tehnyt merkittävän ennakkopäätöksen: suomalaisen sairaalaosaston nimi ei voi olla Stroke Unit, vaan ihmisten on saatava palvelua ymmärrettävällä kielellä, suomeksi tai ruotsiksi.

Oikeusasiamiehen mukaan yksinomaan englanninkielisen nimen käyttö rikkoo kansalaisten perusoikeuksia ja voi varsinkin sairaalayksikön nimenä aiheuttaa jopa vaaratilanteita. Stroke Unit on Tampereen yliopistollisen sairaalan aivoverenkierron häiriöitä hoitava osasto, jolla ei ole lainkaan suomen- tai ruotsinkielistä nimeä. "

Tähän pääkirjoitukseen vastasikin joku - ihan perustellusti - että toisaalta vierasperäinen nimi saatta hieman pehmentää mielikuvaa kohteesta."Kertalaakiyksikköön" ei olisi mukava mennä katsomaan aivoveritulpan saanutta isää.

Suomen kielen kansainvälistymistä tuskin voimme välttää, eikä siihen ole tarvettakaan. Toisaalta nimien kansainvälistämisessä pitää olla järki mukana. Eräässä radiopakinassa ehdotettiin YLEn uudeksi nimeksi FIBCO, Finnish Broadcasting Company. Miten taipuisi - saattaisi toisaalta taipua hyvinkin - sen kuuluisan Pihtiputaan mummon suussa FIBCO? "Mitähän sieltä FIBCON kanavilta tänä iltana tulloo?"

Työpaikkailmoitukset ovat sinänsä oma lukunsa. Yksityisen puolen firmojen ilmoitukset vilisevät toinen toistaan hienompia ammattinimikkeitä. Assistant manager saattaa tarkoittaa huonosti palkattua ja arvostettua rutiinityötä ikävän pomon alaisuudessa.

(jatkuu)

 

maanantai, 14. kesäkuu 2010

Minne menet, Keskusta?

http://www.kaleva.fi/uutiset/kiviniemi-tarjoaa-yhteistyota-myos-oppositiolle/858540

"Keskustan uusi puheenjohtaja Mari Kiviniemi tarjoaa saman tien yhteistyötä opposition kanssa. Kiviniemi sanoi tuoreessa linjapuheessaan, että hän aikoo kutsua elokuussa koolle laajasti yhteiskunnan eri tahot miettimään, miten lamasta selviydytään sekä vahvistetaan työllisyyttä ja talouskasvua.Keskustan uusi puheenjohtaja Mari Kiviniemi tarjoaa saman tien yhteistyötä opposition kanssa. Kiviniemi sanoi tuoreessa linjapuheessaan, että hän aikoo kutsua elokuussa koolle laajasti yhteiskunnan eri tahot miettimään, miten lamasta selviydytään sekä vahvistetaan työllisyyttä ja talouskasvua."

Näin kesäloman alkajaisiksi Keskusta - vai pitäisikö kirjoittaa pienellä kirjaimella tällä hetkellä - järjesti kunnon draamaa puoluekokouksellaan. Moni näytelmäkirjailija voisi olla kateellinen.

Keskustaan minulla on melko ambivalentti suhde. Olen äänestänyt Tanja Karpelaa - silloin kun hän pääsi eduskuntaan. Olen myös äänestänyt Tellervo Renkoa opiskeluaikanani Oulussa: fiksua, aktiivista, hyvin vastuullista ihmistä. Toisaalta minulla on kotipaikkakunnaltani ,Iistä, melko kielteinen suhde tähän valtapuolueeseen. Keskustalla on Pohjois-Suomen kunnissa melkoinen valtahegemonia; puolueen määräenemmistön turvin tehdään kunnissa lähes, mitä halutaan. Kun soppaan lisätään monien keskustalaisten lestadiolaisuus - hyvin tuntemani lahko - soppa alkaa olla valmis. Iissä nykyisen Vasemmistopuolueen edeltäjä, SKDL, toi kaksine kansanedustajineen - isä ja poika - terveellistä vastapainoa liikaan sanelupolitiikkaan.

Silti toivon, Suomen kannalta, puolueelle uutta nousua Kiviniemen myötä. Uudet kasvot uusine ajatuksineen saattavat pelastaa puoluetta. Nyt pitää puhua asioista nidien oikeilla nimillä. Työllisyys, maahanmuutto, sosiaalipolitikka, lomautukset. Populismille ei nyt pitäisi olla tilaa.

 

 

sunnuntai, 30. marraskuu 2008

Kattiako kanssa?

Jo muinaiset egyptiläiset - kerrankin saa käyttää fraasiutunutta alkua luvan kanssa - palvoivat niitä jumalina. Näin Torinon hienossa egyptiläismuseossa niitä pieninä muumiokääröinä. Mitäkö? Kissoja.

Itselläni on ollut kaksi kissaa kaksi kuukautta. Olin pitänyt itseäni koiraihmisenä: lapsuudessani maalla meillä oli kotona aina koira. Niin nämä kaksi kissaa. Englantilainen ja ranskalainen maatiaiskissa, 6 vuotta ja 12 vuotta.

Minusta on tulossa kissaihminen. Ainakin nämä yksilöt ovat hyvin älykkäitä ja seurallisia - ja kaksi melko erilaista persoonaa. Uros, 12-vuotias Gibson, rakastaa sopua ja ruokaa. Hän tulee aamuyöstä usein sänkyyn viereen nukkumaan.  Herra on mestarisyöppö: aina menisi ruokaa mihin kellonaikaan tahansa. Tämä iäkäs engelsmanni on joitakin vuosia sitten ollut aika pulskassa kunnossa, jolloin hänen lempinimensä oli "Ilmalaiva" ..Naaras, 6-vuotias Tove, on hyvin liikunnallinen ja sähäkkä; hän rakastaa istua iltaisin melkein tuntikausia molempien sylissä. Toisaalta hän saattaa yhtäkkiä puraista kädestä, jos ei huvita enää olla silitettävänä.

Kissojen viestintä on kyllä hyvin monivivahteista. Iloinen, nopea naukahdus; tyytymätön maukuminen kun ruoka viipyy; häntä suorana ylös kun on iloisella tuulella; häntä vaakasuorana, kevyttä sivuttaisliikettä - tämän tulkinta vielä epävarmaa (voi olla ärtymystä, turhautumista, aggressiota); hännällä voi vähän hipaista teputtaessaan ohi; kuonolla voi puskea; voi hyvin loukkaantuneena kääntää selkänsä jos ei saa toista kertaa päivässä ekstraherkkuja. Viestien kirjo on moninainen ja kiehtova.

(kesken - tulee lisää tekstiä vielä)

 

keskiviikko, 8. lokakuu 2008

Muistanko aina liikenteessä?

Ei, en ole itsekään mikään täydellinen kuski auton ratissa. Liian herkkä kaasujalka on sukuvikana. Kirkkaalla säällä,kun on vähän liikennettä, Porvoon motarilla tai Lahdenväylällä tulee ajettua hieman ylinopeutta. Ei paljon mutta kuitenkin vähän.

Muutama asia suomalaisessa liikennekäyttäymisessä kuitenkin jurppii.

Ensinnäkin kiilaajat. Itse en pidä edellä ajavan peräpeilissä kiinni ajamisesta - varsinkin taajama-alueella. Jos taas jättää enemmän kuin yhden auton mentävän välin, niin eiköhän siihen jo joku höyrypää kiilaa. Joku joka kuitenkin joutuu odottamaan seuraavissa punaisissa valoissa .. Joku joka voi kiilaamisellaan vaarantaa liikenteen.

Toiseksi viime tipassa kaistan valitsevat. Kun esim. tulee Tuusulanväylää aamuruuhkassa, niin silloin tällöin joku muistaa valita esim. Kehä I:n kaistan viime sekunnilla ja pujottelee autojen välissä. Eikö ajamistaan voi suunnitella hieman etukäteen ja olla luottamatta hyvään onneen ja muitten kuskien valppauteen.

Kolmanneksi hituroijat moottoritiellä. Esim. Lahdenväylällä, tultaessa Helsingistä ja saavuttaessa Vantaan puolelle, vaihtuu nopeusrajoitus 100:sta 120:een. Muutaman kerran olen kokenut, kun joku ajaa vasenta kaistaa - jonka kai pitäisi olla nopeampi - 115:tä. Oikealla kaistalla on jono, joten sitä kautta ei pääse ohitse. Vasenta kaistaa köröttelevän taakse muodostuu myös jono - ja näin taas vaarannetaan liikennettä. Haikeana ajattelee esim. Saksan tai Italian moottoriteitä, joilla liikenne yleensä rullaa hyvin eteenpäin.

 

 

  • Blogi-arkisto

  • Henkilötiedot

  • Tagipilvi